Viikot ovat alkaneet vieriä ja samalla tietoisuus viikonloppujen vähyydestä on kasvanut. Viime viikolla meillä oli perjantai vapaata, joten monet lähtivät viikonlopuksi reissailemaan. Mekin lähdettiin Pasin kanssa kahdeksi yöksi Krabille lomailemaan. Krabi on turistikohde mantereen puolella samalla korkeudella kuin Phuket ja sinne ajoi täältä minibussilla kolmeen tuntiin. Luvassa oli siis rantoja, merta ja toivottavasti myös aurinkoa uusissa maisemissa.

 1930754.jpg

Ensimmäinen yö oltiin rauhallisella beachilla Ao Nang Beachin tuntumassa. Majoituttiin bambumajassa peittona vain moskiittoverkko. Kovasti jännitti, rupeaako yöllä satamaan, koska katossa oli iso reikä. Ei ruvennut.

Illalla käytiin syömässä Buffetravintolassa, jossa tarjolla oli kaikkien ihanien thaimaaherkkujen lisäksi myös perunamuusia ja ruisleipää. Grillissä sai valmistaa vartaita, kalaa, pihviä ja maissia. Ähkyyn siis tultiin, kun maha ei tunne rajoja.

Seuraavana päivänä hylättiin myös Madventureksen seikkailijoiden kehuma Bungalowikylä  Laughin Geggo ja suunnistettiin Railay Bachille. Railaylle ei kulje teitä, koska se sijaitsee liian korkeiden vuorten välissä, joten otimme allemme pitkähäntäveneen. Auringonlaskun saattelemina selvisimme turvallisesti 15 minuuttia kestäneestä merimatkasta.  Majapaikka löytyi Rapala nimisestä Bungalowikylästä. Pasi istahti heti kuistin riippumattoon ja minä ihailin karstakallioita mökkimme portailta. Aamulla valoisan aikaan näky olisi varmasti hieno, koska kylä oli rinteessä muita taloja korkeammalla.

 1930765.jpg

1930769.jpg


Sunnuntaina vuokrasimme kanootin ja meloimme tutkimaan rauhallisempia rantoja ja kallioiden luolia. Aamupäivän kuluessa aallokko teki tehtävänsä ja heitti purtemme nurin. Onneksi oltiin ihan rannassa. Kamera oli turvassa vesitiiviissä pussissa, joten ei tullut todistusaineistoa mukkelismakkelista.

Krabista jäi hyvä mieli ja päätettiin jo muitten puolesta, että suunnataan sinne viikonloppuna, kunhan Elsi, Jenna ja Jaska Suomesta saapuvat meitä tänne moikkaamaan.

 

Eikä täällä tietenkään vain ole lomailtu. Huomenna bisneksen tunnilla on ensimmäisen ryhmätyön esittely. Tänään istuttiin ainakin kaksi tuntia jääkylmässä tietokoneluokassa ja kasattiin yhteen viidenhengen pohdintoja Indonesian corruptoituneesta tilanteesta. Päästiin myös Pasin kanssa tänään loistamaan Thaikielen tunnilla, kun oltiin viikonloppuna opeteltu numerot kymppiin saakka ihan omaehtoisesti. Nuaang, soong, saam, sii, haa, hok, ced, paad, gaaw, sib. Thaimaalaisten tapa sanoa kellonaikoja ei kuitenkaan vielä selvinnyt. Täällä kellotaulu jaetaan kolmeen osaan: aamupäivään, iltapäivään ja yöaikaan ja vaikka kello yhdeksän illalla saattaa ollakin yksi yöaikaa. Thaikielenopettaja (toinen niistä) ei vaan tykkää opettaa asioita kirjasta eikä kirjoita mitään taululle, niin asiat menee jokaiselta enemmän tai vähemmän ohi.

 

Ei saa sitten tuota numeroa viisi lausua väärällä äänenpainolla tai sanoo jotain tosi loukkaavaa. Opettaja ei suostunut kertomaan mitä.

1930760.jpg